Tekstilevyjen jälkeen oli muisteltava taas monogrammien piirtämistä. Se tuntui todella haasteelliselta, enkä meinannut saada mitään järkevää aikaiseksi. Lopulta vain tuhersin jotain, jotta pääsin tehtävissä eteenpäin. Näistä en voi olla kovin ylpeä, mutta harjoittelemassahan täällä ollaan, eikös?
Monogrammien jälkeen kohtasin uuden esteen, sormuskaiverruksen. Hetkellisesti viime keväänä sain tunteen, että tämähän alkaa sujua, mutta tämän tunteen oli varmasti kesäkuussa Espanjan lämmin tuuli pyyhkäissyt minusta. Jäljelle se jätti vain masennuksen, ettei minusta ole ikinä kaivertamaan sormuksia. Pakko oli kuitekin tarttua haasteeseen ja yrittää!
Lisäksi meidän ensimmäiseen jaksoon kuului kaivertaminen kuperalle ja koveralle pinnalle. Jännittävää!